Tuulahdus tuntureilta

IMG-20190805-WA0003.jpg
Kuva: Jari Rantapelkonen

Mökkisaunassa syntyy loistavia ideoita. Joskus niitä pitää aamun koittaessa harkita vakavasti uudelleen, mutta toisinaan ideoiden toteuttaminen on päivänselvää. Miten olisin voinut kieltäytyä, kun tyrkyllä oli reissu Kilpisjärvelle tunturisuunnistamaan ja vieläpä huippuseurassa. En myöskään halunnut, että Hanna joutuisi kilpailemaan tunturissa yksinään. Kolmen kertaa aikaisemmin tunturisuunnistuksen parisarjaan osallistuneena tiesin, että kokemukset ja maisemat on parasta jakaa paikan päällä kaverin kanssa ja että jaettu ilo on kaksinkertainen.

IMG_20190803_115521.jpg

Saariselän, Pallastunturin ja Kiilopään jälkeen Kilpisjärven tunturisuunnistus tarjosi avotunturiherkuttelua lähes koko matkan lähdöstä maaliin. Vain loppuradasta hyvä näkyväisyys vaihtui vaivaiskoivurinteeseen, jonka rastipisteet osoittautuivat monelle suunnistajalle haastaviksi.   Päänvaivaa saattoivat aiheuttaa myös kuivuneet lammet ja laajenneet vesikuopat. Kartan tärkein informaatio tuli kuitenkin käyristä ja niitä osui reitin varrelle ihan riittävästi.

Taktiikkana oli suunnistaa lauantaina niin sujuvasti ja vauhdikkaasti, että pääsisimme sunnuntaina kunnolla nautiskelemaan tunturimaisemista. Muistan huikanneeni Hannalle ensimmäisenä päivänä noin tunnin kohdalla, että nyt koneet on vasta käynnistetty ja lisätään kaasua. Kun kunto kesti ja rastit löytyivät sukkana, saimme kerättyä mukavantuntuisen etumatkan sunnuntain takaa-ajoon.

IMG-20190805-WA0002.jpg
Kuva: Jari Rantapelkonen

Tunturissa on tärkeää muistaa nostaa katse ja etsiä suuria kohteita mahdollisimman kaukaa. Olin viime hetkellä pakannut myös levykompassin kisareppuun ja väänsin kuuliaisesti vanhan kunnon polvisuunnan joka rastivälille. Yhteistyömme sujui saumattomasti. Painelin levykompassi kourassa pääosin veturina, Hanna varmisteli menoa ja huomioimme maastokohteita ääneen toisillemme. Hanna bongasi haukankatseellaan monesti rastilipun jo kauan ennen kohdetta, mikä nopeutti huomattavasti rastinottoa. Täytyy myöntää, että kaakatus tunturissa taisi sunnuntain takaa-ajossa hieman lisääntyä, kun meno muuttui rennommaksi ja aloimme kunnolla fiilistellä kisaa ja maisemia.

IMG-20190804-WA0008.jpg
Kuva: Juha Valonen
IMG-20190804-WA0023.jpg
Kuva: Hanna Raitanen

Tunturisuunnistuksen parisarja voisi olla mukavaa vaihtelua myös polkujuoksun harrastajille. Maastopohja on tunturissa pääosin varsin juostavaa, hyvä näkyväisyys tekee suunnistuksesta helpompaa ja parinkin saa ottaa matkalle mukaan. Radat ovat pitkiä (naisten sarjassa molempina päivinä noin 18.5km) ja kisan aikana pääsee todella siisteihin paikkoihin. Monet hiihtäjät ovat jo löytäneet tunturisuunnistuksen, mikä on loistavaa treeniä talven hiihtokautta varten. Rohkeasti vaan mukaan leikkiin!

IMG-20190803-WA0016.jpg
Kuva: Juha Valonen

Eihän se Kilpisjärvi ihan kulman takana ollut, mutta en kadu hetkeäkään raahautumistani Tunturi-Lappiin. Kun sääsammakko vielä loihti meille aivan täydellisen kisasään, ei tämä kokemus ihan hevillä verkkokalvolta katoa, eikä kyllä lihasmuististakaan. Tämä oli jo kolmas reissuni Lappiin tänä kesänä. Joku hulluus sinne vetää joka kesä ja talvi aina uudestaan. Ehkä olen ollut poro entisessä elämässäni.

IMG_20190803_191754.jpg
Kuva: Hanna Raitanen

Tunturiterkuin

Suski

 

 


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s