Uuden vuoden pamaukset

IMG_20181125_084341.jpg

Viime postauksesta on vierähtänyt jo melkoinen tovi. Luovan tauon aikana on jälleen yksi harjoituskausi ehtinyt pyörähtää käyntiin. Jouluarvosanojen tehtailun jälkeen pääsin nauttimaan reilun parin viikon joululomasta. Olen monesti kieltäytynyt hiihtotouhuista tekolumiladuilla niiden ahtauden ja tylsyyden takia. Suomeen päästyäni monot vipattivat kuitenkin sen verran kovasti, että sivakoin talven ensimmäiset kilometrit Hyvinkäällä parin kilometrin tykkilatua kiertäen. Niin ja onhan se vuosikin ehtinyt jo vaihtua ja pulkat ja paikat poksahdella.

IMG_20181125_084025.jpg

Pulkkamäkeen? En edes muista milloin viimeksi olen käynyt pulkkamäessä. No Tapaninpäivänä lähdin, kun veljenlapset sinne innokkaasti suuntasivat. Laskeminen olikin varsin hauskaa siihen asti, kunnes töräytin päin alarinteessä, lumen peitossa olevaa kivenmurikkaa. En ehtinyt huutaa varoitusta perässä laskevalle veljelleni, vaan hän osui liukurin kanssa samaan pahaiseen lohkareeseen, jonka myöhemmin kiukkuisina kaivoimme lumesta. Saldona rikkinäiset pulkka ja liukuri sekä yksi vähemmän ja yksi todella kipeä häntäluu. Varoituksen sana pulkkailemaan rientäjille siis: tarkistakaa laskulinjat!

IMG_20190108_182510.jpg
Kuva: Tuomas Tervo

Tällistä seurasi puolen viikon pakollinen huili harjoitteluun. Lähdin joulunpyhien jälkeen Sveitsiin reissuun ja olin jo etukäteen ilmoittautunut Zürichin uuden vuoden juoksuun (Neujahrslauf). Kun suunnittelin kisaa lomaohjelmaani, oli vuoden vaihtaminen juoksukilpailun starttiviivalla tuntunut loistavalta idealta. Vuodenvaihteen lähestyessä en ollut läheskään varma juoksemisen järkevyydestä. Häntäluu oli kuitenkin aattoaamun lenkillä kivuton ja vain alamäkeen juostessa kipeä. Tiedossa oli tasainen reitti Limmat-joen rannassa, joten päätin lopulta lähteä mukaan ainakin kisatunnelmaa haistelemaan.

IMG_20181231_225752.jpg

Ei ollut helppoa motivoitua kello 00.00 startista uuden vuoden aattona. Ilta tuntui pitkältä ja koko päivä piti miettiä mitä pistää suuhunsa. Kisapaikan tunnelma vei kuitenkin mennessään ja säntäsin innokkaasti noin 1000 muun juoksijan kanssa varaamaan paikkaa lähtöviivalta. Kiirehtiminen ja pieni tunkeminen todellakin kannatti, sillä lähtö oli katsojaystävällisesti rakennettu urheiluhallin sisään ja ovenkarmit olivat kapeat.

Juoksin kilpailun lyhimmän matkan eli ¼ maratonin. Sarja oli loppuunmyyty samoin kuin puolimaraton. Maratonille sai vielä paikan päällä ilmoittauduttua, jos ei jostain syystä muuta ohjelmaa kyseiselle yölle keksinyt. Reitti oli pimeä ja matkaa valaistiin omilla otsalampuilla. Lisävaloa toivat lukuisat uudenvuoden raketit Zürichin selkeän taivaan yllä. Minulle riitti yhden kierroksen kiertäminen ja pääsin lopettamaan juoksun lämpimiin sisätiloihin. Pidempien matkojen urakoijat kävivät varvaamassa urheiluhallin sisällä ennen matkan jatkumista seuraavalle kierrokselle.

IMG_20181227_144308.jpg
Kuva: Johanna Tervo

Juoksu meni olosuhteisiin nähden hyvin. Häntäluu ei ottanut kilpailusta jälkikäteen nokkiinsa, vaikka vamman parantelu onkin koitellut kärsivällisyyttä. Lisäksi töihin paluun kruunasi kunnon räkätauti, mikä on pakottanut lepäilemään vuoden alun päivät.

Positiivistakin pienistä vastoinkäymisistäon toki löydettävissä, jos oikein kaivaa. Flunssa tuli estämään liian treenailun vielä vamman ollessa paranemisvaiheessa. Toisaalta tälli häntäluuhun toi sen ehkä kaivatun breikin harjoitteluun, mitä en todennäköisesti muuten olisi malttanut pitää. Sen verran tapaus kuitenkin vielä kaivelee, että kierrän pulkkamäet hetken aikaa hyvin kaukaa.

Energistä uutta vuotta kaikille!

Suski


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s